Maatilan verotus muuttuu - maatilalta saatuja vuokratuloja pääomatuloksi

12.07.2024

Sisällys

  1. Uudistuksen sisältö
  2. Mikä aiheuttaa jatkossa ongelmia?
  3. Mikä on tulkinnanvaraista?
  4. Johtopäätöksiä

1. Uudistuksen sisältö

Hallitus on pitkällisten vaiheiden jälkeen tehnyt muutosesityksen eräiden maatilan vuokratulojen verottamisesta pääomatulona: HE 75/2024 (På svenska). Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tuloverolain 5 ja 21 §:n sekä tuloverolain 32 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia.

Esityksen mukaan peltojen ja metsän vuokrauksesta saadun tulon verotusta muutettaisiin siten, että vuokratuloja ei verotettaisi enää maatalouden tulolähteessä. Vuokratulot verotettaisiin jatkossa, vuokranantajasta riippuen joko tuloverolain mukaan verotettavassa muun toiminnan tulolähteessä tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan verotettavassa elinkeinotoiminnan tulolähteessä.

Maatilatalouden tuloverolakia muutettaisiin siten, että vain maatilaan kuuluvasta rakennuksesta, rakennelmasta ja näiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot olisivat maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja ja muut maatilan vuokratulot verotettaisiin tuloverolain mukaan. Myös tuloverolakia muutettaisiin vastaavasti.

Esitystä ei ole vielä tätä blogia kirjoitettaessa hyväksytty. Käsittely tapahtuu syksyn aikana ja mahdollinen hyväksyminen tullee loppuvuodesta. Lakien muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025 eli vuoden 2025 verotuksessa.

Hallitus (valtiovarainministeriö) on valmistellut asiaa useaan otteeseen vuosien 2023 ja 2024 aikana. Jo tämä osoittaa, että lainmuutosten tekeminen muutosten aikaansaamiseksi ei ole ollut helppoa. Muutosten sisältö on myös vaihtunut valmistelun kuluessa.

Ensimmäinen muutosesitys sisältyi hallituksen esityksen nro 78/2023 yhteyteen. Maatilan vuokratulon verotuksen muutosehdotus erotettiin omaksi hankkeeseen lisäselvitysten tekemiseksi.

Erillinen muutosehdotus maatilan vuokratulojen verottamisesta oli aluksi varsin yksinkertainen. Eli maatilan vuokratulot olisivat edelleen maatalouden tuloa maatalouden tulolähteessä, mutta jaettavan yritystulon osalta nettovuokratulon määrä katsottaisiin pääomatuloksi riippumatta maatalouden nettovarallisuudesta

Tällä ehdotuksella haluttiin turvata se, että vuokratuloista olisi saanut vähennettyä aiemmat maatalouden tappiot. Tämä voi olla joillekin verovelvollisille erittäin tärkeä asia, joka lopullisessa esityksen muodossa jää nyt kuitenkin toteutumatta.

Valitettavasti tähän selkeään ratkaisuun haluttiin kytkeä muutos, joka olisi poistanut vuokratut alueet maatilan varoista (…vuokratuloa tuottanutta tilaa tai rakennusta ei enää jatkossa luettaisi mukaan maatalouden varoihin.). Tämä olisi poistanut alueet sukupolvenvaihdoshuojennusten (TVL 48 § ja PerVL 55 §) piiristä.

Esitysluonnosten asiantuntijalausunnoissa katsottiin, että ehdotettu muutos voisi johtaa siihen, ettei tuloverolain 48 §:ää ja mahdollisesti myöskään perintö- ja lahjaverolain 55 §:ää voitaisi enää soveltaa maatilan sukupolvenvaihdoksiin nykyisessä laajuudessaan.

Seuranneissa uusissa luonnosehdotuksissa yritettiin tehdä esitykseen erilaisia muutoksia, mutta erityisesti maatalouden nettovarallisuuden laskennassa olisi tullut edelleen suuria vaikeuksia, kun sitä ei nykyiseen tapaan olisi pystytty tekemään viranomaistoimin.

Merkittävin muutos on ollut se, että muutos ei nyt koskisikaan kaikkia maatilalta saatuja vuokratuloja, vaan ainoastaan pellosta ja metsistä saatua vuokratuloa. Vuokrattua peltoa ei myöskään poistettaisi nettovarallisuudesta. Maatilaan kuuluvasta rakennuksesta, rakennelmasta ja näiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot olisivat edelleen maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja.

2. Mikä aiheuttaa jatkossa ongelmia?

  1. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa peltojen ja metsien vuokratulon verotusta muiden vuokratulojen kanssa. Lisäksi tavoitteena on vähentää verovelvollisen hallinnollista taakkaa, kun pelkkää metsää omistavan ei tarvitsisi tehdä maatalouden veroilmoitusta.

    Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, koska metsästä voi yhä kertyä sivutuloja, joita ei veroteta pääomatulona, vaan maatalouden tulona. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi metsätalouden kaluston vuokrauksen tulot, omalla metsätalouden kalustolla tehty satunnainen koneurakointi sekä muut metsätalouden sivutulot, jotka eivät ole puun myyntituloa, vuokratuloa tai siihen rinnasteisia korvauksia ja jota ei katsota elinkeinotoiminnaksi.

    Esimerkiksi mahlan, pakurin ja petun myynti, jos tällaisia luonnontuotteita myydään siten, että Verohallinnon ohjeessa Luonnontuotetulojen verotus luvussa 2.2 selostetut verovapauden edellytykset eivät täyty. Maatalouden tulolähteeseen kuuluu siten esimerkiksi mahlan myynnistä saatu tulo, jos mahla myydään jalostettuna tai jos mahlan keräämiseen on palkattu työntekijöitä. Samoin maatalouden tulolähteeseen kuuluu viljellystä pakurista saatu tulo, koska vain luonnonvaraisen pakurin kerääjän saama tulo voi olla verovapaata. Pakuri on viljeltyä, jos puuhun on porattu reikä ja istutettu siihen pakurisieni. Jos ulkopuolinen yritys kerää mahlaa tai pakuria maanomistajan metsästä ja maksaa siitä korvausta, korvausta pidetään maatalouden tulolähteeseen kuuluvana veronalaisena tulona riippumatta siitä, onko kyse luonnonvaraisen vai viljellyn pakurin keräämisestä. Jäkälän myyntitulot ovat samoin maatalouden tuloa.

    Myös puutavaran jatkojalostus on maatalouden tuloa, ellei sitä katsota elinkeinotoiminnaksi. Maatalouden tulona verotetaan lisäksi kaikki muualta kuin omasta metsästä hankituista puista saatu puutavaran myyntitulo. Vähennyksenä puusta maksettu hinta ja muut menot.

  2. Pääomatulona verotettavaan vuokratuloon kohdistuvat vähennykset tulee poistaa maa- tai metsätalouden veroilmoitukselta ja vähentää pääomatuloon kohdistuvana vähennyksenä. Tällöin voi vähennyksen määrittely ja laskentatapa muuttua. Esimerkiksi salaojien vähennys tehtäisiin MVL 10 §:n 20 %:n menojäännöspoiston sijaan EVL 39 §:n mukaisin tasapoistoin tuloverolain 114 §:n viittauksen perusteella.

  3. Verovelvollinen ei saa vähennettyä aiempia maatalouden tappioita pääomatuloksi katsottavista maatilan vuokratuloista.

  4. Maatilaosakeyhtiön tilanne on hyvin erikoinen. Maataloustoiminta verotetaan omana tulolähteenä. Elinkeinotoiminta omanaan. Osakeyhtiöllä metsätalouden tulot, maa-ainestulot, luonnontuotteiden keräilytulot sekä maa- ja metsätalouden kiinteän omaisuuden luovutusvoitot ovat elinkeinotoiminnan tuloa. Mikäli osakeyhtiö saa tuloja, jotka kuuluisivat henkilökohtaiseen tulolähteeseen, kuten esimerkiksi hallituksen esityksen mukaiset metsän ja maatalouden vuokratulot, verotetaan ne elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Osakeyhtiöillä voi tämän vuoksi tulla elinkeinotoiminnan verotettavaa tuloa, vaikka maatalouden tulos olisi tappiollinen. Vähennykset on kohdistettava tulolähteittäin.

3. Mikä on tulkinnanvaraista?

Kenelle muutos on edullista? Hyvin tulkinnanvaraista ja riippuu kunkin vuoden verotettavista tuloista, vähennyksistä ja verotettavien tulojen tulolajista (ansiotuloa vai pääomatuloa).

Vuokratulot on jaettava nyt maatalouden tuloksi jääviin ja pääomatuloina verotettavaksi tuleviin. Edelleen on selvitettävä, milloin kyse on vuokratulosta, siihen rinnastettavasta korvauksesta, vahingonkorvauksesta tai muusta tulosta. Tuloihin kohdistuvat vähennykset on kohdennettava.

Esityksen mukaan vuokratuloon rinnastuisivat muut vastaavat korvaukset. Esimerkkeinä mainitaan metsätilalla olevia kohteita ja korvauksia. Nähtävästi sama koskee maatalouden maa-alueista saatavia esityksessä esimerkkeinä mainittuja hiilinielun edistämiseksi ja maiseman suojelemisesta saatuja korvauksia. Näihin luettanee myös tulot, jotka maataloudenharjoittaja saa luonnonarvojen tuottamisesta ja myymisestä, jotka nykyisin on katsottu maatalouden tuloksi?

Miten maatilan yksityiskäytössä olevien rakennusten vuokratulot verotetaan? Esityksestä saa sellaisen kuvan, että kaikista maatilan yksityiskäytössä olevista rakennuksista saatu vuokratulo tulisi verottaa pääomatulona. Tosin MVL:n säännöksen tekstiin ei tuolta osin olla tekemässä muutosta.

HE:n perustelut, kohta 6.1: Muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa oikeuskäytäntöä siitä, minkä tulolähteen tulona rakennusten vuokratulo verotetaan. Jos siis rakennus on siirtynyt maatalouden käytöstä yksityiskäyttöön, verotettaisiin vuokratulo nykyisen käytännön mukaisesti tuloverolain mukaisena pääomatulona.

Vrt. Verohallinnon ohje Maatalousmaan vuokrauksen verotus,

2.4.2 Maatalouden harjoittaminen päättynyt
Rakennuksista maatalouden harjoittamisen päättymisen jälkeen saatua vuokratuloa verotetaan sen tulolähteen tulona, johon omaisuus pääasiallisen käytön mukaan kuuluu.

2.4.3 Maatalouden harjoittaminen jatkuu
Jos maatalouden harjoittaminen jatkuu vuokrauksen ohella joko välittömästi vuokrauksen alkamisen jälkeen tai tilapäisen keskeytymisen jälkeen myöhemmin, maatalouden tuotantorakennukset säilyvät maatalouden tulolähteen varoina ja niistä saatava vuokratulo on maatalouden tuloa.

Säilyvätkö sukupolvenvaihdoshuojennuksien TVL 48 § ja PerVL 55 § tulkinnat ennallaan? Miten käsitellään metsän vuokratut alueet? Periaatteessa ne eivät ole jatkossa enää maatilan varoja, koska niitä ei luettane maatilan varoihin. Saako siltä osin kumpaakaan huojennusta?

Samoin yksityistalouden käytössä olevia rakennuksia ei välttämättä enää katsota maatilan varoiksi, jolloin niihin ei enää sovellettaisi PerVL 55 §:n huojennusta. Asialla ei välttämättä ole suurta merkitystä, koska niiden arvostus tehdään käypään arvoon ja vaikutus on vain maksuajan saamisessa.

TVL 48 §:n asunnon verovapauden edellytykset säilyvät ennallaan ja yksityistalouden rakennusten ja tonttien luovutusvoittoihin ei ole aiemminkaan saanut TVL 48 §:n verovapautta.

TVL 48 §:n mukaisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen saa maatilan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, jos on joskus harjoittanut maatilalla säännöksessä edellytettyä maataloutta. Luovutushetkellä ei tarvitse enää harjoittaa maataloutta.

4. Johtopäätöksiä

Metsänomistaja ei jatkossakaan selviä ilman maatalouden veroilmoituksen tekemistä, sillä metsänomistajalla voi edelleen olla maatalouden tulona verotettavia tuloja. Samoin tulee selvitettäväksi, onko kyse verovapaasta tulosta vai verotettavasta tulosta.

Mikäli TVL 48 §:n ja PerVL 55 §:n huojennuksia ei saataisi enää jatkossa samalla tavalla, voi edessä olla valituskierre tulkinnoista, jos Verohallinto ei ohjeissaan selkeytä tilannetta. Verohallinnon ohje ei kuitenkaan estä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä hakemasta muutosta verotukseen, jos se pitää lainsäännöstä tulkinnanvaraisena.

Muuttuukohan tällä uudistuksella mikään kovinkaan yksinkertaisemmaksi? No, ainakin verovelvollisilla, joilla ei ole ollut muuta maatalouden tulona verotettavaa tuloa kuin pellon tai metsän vuokrauksesta saatu tulo. Ilmoitus niistäkin on silti tehtävä.

Vaikuttaa siltä, että uudistuksen tuloksena on lisäselvitystä vaativaa jaottelua ja ylimääräistä epävarmuutta sukupolvenvaihdostilanteisiin.

Historiallisesta näkökulmasta maatilaa on pidetty yhtenä kokonaisuutena tuloineen ja vähennyksineen. Tätä kokonaisuutta on pilkottu pääomaverouudistuksen yhteydessä säädettäessä uusi tuloverolaki 1993 (TVL), jossa osa metsätaloudesta eli puun myyntitulot siirrettiin henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuten myös maa-ainestulot. Nyt pilkkomista jatketaan siirtämällä osa maatilan vuokratuloista TVL:n alle.

MVL vaatisi kokonaisuudistusta eikä suinkaan tilkkua toisen päälle, mutta kokonaisuudistuksen tekeminen on hyvin vaativa valmisteltava asia. MVL:n uudistaminen voisi turvata elintarviketuotantoa eli Suomen omavaraisuutta ja hyvällä lykyllä jopa yksinkertaistaa verotusta!

Auttaisiko verotuksen yksinkertaistamisessa se, että tulojen ja menojen siirtelyn sijasta annettaisiin verovelvolliselle mahdollisuus valita, missä määrin (jopa kokonaan!) maatalouden tulosta verotettaisiin pääomatulona ja missä määrin ansiotulona? Tässä voisi olla tietty tulosraja, jonka ylimenevä osa oli rajoitetummin pääomatuloa. Onko tämä liian radikaali ehdotus?

Olisiko aiheesta hyvä pitää laajempisisältöisempi webinaari? Ehdota ajankohtaa!

Laita sähköpostia (posti@maaseudunveroneuvonta.fi) tai täytä yhteydenottolomake.